NHLY:n jäseniä ehdolla valtuustoon- muista äänestää!

NHLY:n jäseniä on ehdolla valtuustoon kattavasti ympäri Suomea. Tutustu heihin ja muista Hammaslääkäriliiton jäsen käyttää äänioikeuttasi!

Hanna-Riikka Ahde                           numero 3                  

Helsinki

Pääkaupunkiseudun ja Länsi-Uudenmaan terveyskeskushammaslääkärit

 

Olen 32-vuotias Helsinkiin opiskelujen perässä Oulusta muuttanut hammaslääkäri. Työskentelen 4 päivää viikossa Oulunkylän terveyskeskuksessa ja yhden päivän viikossa päivystän Ruskeasuon särkypäivystyksessä. Omaan vahvan ainejärjestötaustan ja olen ollut mm. HLKS:n puheenjohtaja, joten asioihin vaikuttaminen on aina ollut lähellä sydäntäni. Haluan erikoistua hallintoon.

Valtuuston pitää vaikuttaa sote-uudistuksessa siihen, että suun terveydenhuolto on samassa asemassa muun terveydenhuollon kanssa ja etteivät asiakasmaksut nouse niin korkeaksi, että se lisää eriarvoisuutta.

Liitto voisi järjestää nuorille hammaslääkäreille oman tapahtuman, jossa yhdistyy koulutus ja nuorten kollegoiden tapaaminen, paljon kuten Nuorilääkäripäivissä.

Toinen tärkeä asia, johon haluan valtuuston kautta vaikuttaa, on erikoistuminen; sekä haun että valinnan pitää olla läpinäkyvää. Kriteerit pitää olla valtakunnallisella tasolla samansuuntaiset.

Jenny Lindström                                numero 9

Espoo

Pääkaupunkiseudun ja Länsi-Uudenmaan terveyskeskushammaslääkärit

Olen 31-vuotias terveyskeskushammaslääkäri. Olen syntynyt Helsingissä ja asun nykyisin Espoossa. Olen valmistunut vuonna 2013 Helsingin yliopistosta ja jo opiskeluaikana olin aktiivisesti mukana järjestötoiminnassa. Toimin mm. HLKS:n ja SHOL:n hallituksissa, Tiedekuntaneuvostossa, HYY:n edustajistossa sekä Apollonian hallituksen ja Hammaslääkäriliiton valtuuston opiskelijajäsenenä. Useissa luottamustehtävissäni olen saanut tutustua työkenttäämme ja ammattikuntaamme hyvin laajasti, minkä myötä olen saanut paljon perspektiiviä asioihin myös oman työn ulkopuolelta.

Valmistumisen jälkeen työskentelin Lohjan suun terveydenhuollossa ja nykyisin olen toimessa Siuntion kunnassa. Työkokemusta minulla on pienissä määrin myös yksityiseltä sektorilta sekä vuokrafirman työntekijänä. Nykyisin olen NHLY:n hallituksen jäsen sekä pienen tytön äiti.

Sote-uudistuksessa on ollut hankalinta se, ettei kukaan oikein tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Monenlaisia uhkakuviakin on matkan varrella väläytelty. Mielestäni liiton tärkein tehtävä on varmistaa laadukkaiden suun terveydenhuollon palveluiden saatavuus koko maassa ja suun terveydenhuollon kuuluminen julkiseen palvelulupaukseen. On tärkeää, että niin päättäjät kuin kansalaisetkin mieltävät suun terveydenhoidon osaksi muuta terveydenhoitoa. Suu kun on osa ihmistä!

Työkentän muuttuessa on tärkeä pitää huolta erityisesti nuorten hammaslääkäreiden työllisyystilanteesta ja jaksamisesta työssä. Ammattiimme kasvaminen vaatii kollegoiden tukea ja asianmukaista ohjausta työuran alkutaipaleella. Hammaslääkäreillä on myös jatkossa oltava oikeus kliiniseen autonomiaan, vaikka rakenteellisia muutoksia työssämme varmasti onkin luvassa.

Muutos on hyvä nähdä myös mahdollisuutena kehittää ammattiamme. Laadukas täydennyskoulutus sekä erikoishammaslääkäreiden riittävyys ovat huomion arvoisia asioita tulevina vuosina.

Nina Suontausta                                 numero 11

Espoo

Pääkaupunkiseudun ja Länsi-Uudenmaan terveyskeskushammaslääkärit

Valmistuin Turun yliopiston hammaslääketieteellisestä vuonna 2013 ja nyt olen töissä Espoon 

kaupungilla vastaavan hammaslääkärinä. Jo opiskeluaikoina toimin aktiivisesti kandiseurassa ja olin muun muassa tiedekunnan johtokunnassa opiskelijajäsenenä. Valmistumisen jälkeen olen ollut Nuorten hammaslääkäriyhdistyksen hallituksessa ja nyt tänä vuonna puheenjohtajana.

Sote-uudistus on mahdollisuus jakaa hammaslääkäreiden resursseja tasaisemmin eri palveluntarjoajien kesken, siten että saadaan luotua parempaa suun terveyttä suomalaisille. Hoidon laatu, saatavuus ja tasa-arvoisuus hoitoon pääsemisessä niin perushoidossa kuin erikoishoidossa ovat tärkeitä painokohtia uudistuksessa. Lisäksi on tärkeää pitää yllä suun terveyden tärkeyttä osana yhtenäistä terveydenhuoltoa terveyden edistämistyötä unohtamatta.

Nuorilla hammaslääkäreillä työelämään siirtymisessä voi joskus tarvita apua, minkä takia liiton tuki jatkossakin on tärkeää. Työssä jaksamiseen panostaminen on tärkeää kaikille hammaslääkäreille työuran pituudesta huolimatta. Hammaslääkärinä kehittyminen myös vaatii kokemusta, jonka saaminen lyhyissä työsuhteissa on haastavampaa.

Hammaslääkäreiden työssäjaksaminen on tärkeä asia koko kollegiossa. Työ ei saa mennä liiaksi paperien pyörittämiseen, vaan kliinisen työn osuus koko työajasta pitäisi olla jaksamisen kanssa tasapainossa.

Jarkko Kalliala                                   numero 13

Tampere

Hämeen, Satakunnan ja Varsinais-Suomen terveyskeskushammaslääkärit

Olen Jarkko Kalliala os. Koivisto (30v.) Tampereelta. Perheeseen kuuluu vaimo, 2-vuotias lapsi ja koira. Olen valmistunut Helsingistä ja työskentelen Tampereen kaupungilla terveyskeskushammaslääkärinä. Olen toiminut myös yksityisillä vastaanotoilla ja teen tälläkin hetkellä yhden illan viikossa Ylöjärven Kulmahampaassa. Minulla on siis näkemystä molemmista sektoreista.

Sote-uudistuksessa liitolla on tärkeä edunvalvontarooli. Meidän pitää huolehtia siitä, että suun terveydenhuolto on jatkossa luonnollinen ja kiinteä osa yleistä terveydenhuoltoa. Resurssit pitää jakaa tasaisesti ja potilailla tulee olla yhtäläinen oikeus kaikkiin terveydenhuollon palveluihin.

Nuorten hammaslääkärien urakehitystä tulee tukea monipuolisilla koulutuksilla sekä kannustuksella. Töitä pitää riittää, mutta niihin ei saa hukkua. Liiton tulee olla aktiivinen myös seniorituen kehittämisessä ja monipuolistamisessa antamalla kunnille ja yksityisille toimijoille työvälineitä nuorten hammaslääkärien täyden potentiaalin hyödyntämiseen.

Olen ollut Tampereella mukana kehittämässä potilasohjausta kunnan sisällä. Potilasohjauksessa tulisi mielestäni jatkossa kiinnittää entistä enemmän huomiota erikoishammaslääkärihoidon lisäksi hoidon eri osa-alueiden jakoon hammaslääkärien taitojen ja innostuksen mukaan. Etenkin meillä nuorilla on yleensä intoa ja uusin oppi tehdä kokonaisvaltaista hoitoa. Mielestäni protetiikka ja kirurgia jäävät kunnissa helposti erikoishammaslääkäreiden (kirurgia) tai yksityisten (protetiikka) vastuulle, vaikka löytyisi innostunut yleishammaslääkäri tekemään esimerkiksi saneerauksen ja osaprotetiikan. Julkisen suun terveydenhuollon tulisikin pystyä tarjoamaan kaikki protetiikka ja kirurgia, mitä terveyttä ylläpitävä hoito vaatii ja tämä ei toteudu pelkästään erikoishammaslääkärivetoisesti.

Lilli Rantahakala                               numero 18

Sysmä

Hämeen, Satakunnan ja Varsinais-Suomen terveyskeskushammaslääkärit

 

Valmistuin Helsingin yliopistosta 2012. Opiskeluaikana toimin aktiivisesti kandiseurassa mm. puheenjohtajana ja kiinnostuin järjestötyöstä sekä vaikuttamisesta yhteisen edun hyväksi. Toimin myös yhden kauden Hammaslääkäriliiton valtuustossa opiskelijaedustajana ja siellä syntyikin porukalla ajatus Nuorten hammaslääkärien yhdistyksen perustamiseksi. Sittemmin olen toiminut mm. NHLYn puheenjohtajana sekä paikallisosastossa koulutussihteerinä. Lisäksi olen mukana Hammaslääkäriliiton terveyden edistämiskampanjan eli "I love suu"-kampanjan suunnitteluryhmässä. Järjestötoiminnan lisäksi vapaa-aika kuluu perheen kanssa touhutessa ja tulevaa kotia remontoidessa Sysmässä. 

Suun terveydenhuolto täytyy pitää oleellisena osana muuta terveydenhuoltoa. Kansalaisten tasavertaisuuden toteutumisesta ja yhtäläisistä mahdollisuuksista päästä hoitoon täytyy huolehtia. Tämä heijastuu myös suoraan siihen, että edelleen täytyisi hammaslääkärillä olla mahdollisuus kannattavasti harjoittaa ammattiaan haluamallaan sektorilla, on se sitten työsuhteessa tai itsenäisesti. 

Nuoria hammaslääkäreitä tulee ottaa mukaan erilaisiin työryhmiin ja keskusteluun. Erittäin hyviksi todettuja Nuorten hammaslääkärien koulutuspäiviä tulisi jatkossakin järjestää yhteistyössä NHLYn kanssa. Alueellista toimintaa voisi tehdä nuorille paremmin tutuksi, siitä etuna nuorille olisi mm. hyvän uuden kollegaverkon muodostuminen. 

Pidän kampanjointia kansalaisten terveyden edistämiseksi tärkeänä. Ihmisten tiedon lisääminen lisää heidän ymmärrystään hoidon tarpeesta ja sitouttaa heitä oman suun terveyden hoitoon paremmin. Kampanjointia tulee kehittää entisestään nykyaikaan paremmin sopivaksi. 

Katri Hyvärinen                                 numero 21

Lappeenranta

Savon, Karjalan ja Keski-Suomen hammaslääkärit

Olen 36-vuotias terveyskeskushammaslääkäri Lappeenrannasta. Valmistuin Helsingin yliopistosta vuonna 2009.  Työurani on ollut hyvin vaihteleva; Aloitin Kotkan terveyskeskuksesta missä viihdyin puolitoista vuotta. Sen jälkeen lähdin vankilahammaslääkäriksi Sörkän, Hämeenlinnan ja Riihimäen vankiloihin. Lisäksi työkokemusta on karttunut ostopalvelulääkärinä useastakin terveyskeskuksesta aina Kemiönsaaresta Savonlinnaan ja Lahdesta Parikkalaan, ja olenpa ehtinyt olla hammaslääkärinä lappeenrantalaisella yksityisvastaanotollakin puolentoista vuoden ajan. Nykyisessä työssäni Eksotella olen aloittanut tämän vuoden syyskuussa.

Yksi tärkeimpiä asioita tulevina vuosina, ja oikeastaan jo tällä hetkellä, on vaikuttaa sote-uudistukseen siten, että myös pienet toimijat voivat jatkaa palveluntarjoajina. Samoin liiton tulee vaikuttaa siihen, että hammaslääkärin työssä säilyy sekä laatu että kliininen autonomia suurista toiminnan muutoksista huolimatta. Hammaslääkäriliitto on alamme paras asiantuntija, ja sitä asiantuntemusta on syytä käyttää sote-uudistusta muotoiltaessa.

Nuoret hammaslääkärit ovat työelämässä vielä pitkään ja monet alamme muutokset vaikuttavat meihin nuoriin ammattilaisiin pitkällä tähtäimellä. Hammaslääkäriliiton on esimerkiksi jatkuvasti seurattava hammaslääkärimäärien kehitystä, ja pyrittävä vaikuttamaan siihen, ettei 90-luvun kaltaista hammaslääkärityöttömyyttä enää tule.

Hammaslääkäriliiton tulisi olla ammattikuntamme "kokoava voima", joka on tukena ja neuvonantajana nyt kun koko suun terveydenhuolto uudistuu tulevien vuosien aikana. Lisäksi liiton tulisi kiristyvän kilpailun ja muutoksen keskellä vaalia kollegiaalisuutta ja hyvää yhteishenkeä hammaslääkäreiden kesken yli sektorirajojen.


Riina Rytivaara                                  numero 40

Oulu

Pohjoisen liitto

Olen juuri erikoistumisen aloittanut hammaslääkäri, valmistunut Oulun yliopistosta hammaslääkäriksi 2013. Sote-uudistuksessa liiton pitäisi turvata potilaiden tasa-arvoinen asema ja hammaslääkärien autonomia. Myös pienillä ja keskikokoisilla klinikoilla pitäisi olla mahdollisuus toimia palveluntuottajana. 

Valtuustossa haluan lisäksi vaikuttaa erikoistumiskoulutuksen kehittämiseen, sen johdonmukaisuuden lisäämiseen ja laadun varmistukseen ja läpinäkyvyyteen erikoistumispaikkaa haettaessa. Erikoistumiskoulutuksen laadulle pitäisi olla valtakunnalliset, erikoisalakohtaiset kriteerit.

Valtuustovaalit 27.10.-16.11.

Neljän vuoden välein hammaslääkäriliiton jäsenillä on tilaisuus vaikuttaa liittonsa toimintaan äänestämällä valtuustovaaleissa. Mitä valtuusto tekee? Valtuusto päättää liiton päälinjoista, valitsee liiton puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja hallituksen. Valtuusto myös hyväksyy toimintasuunnitelman ja vahvistaa tilinpäätöksen. Valtuusto siis toimii jäsenien äänitorvena liiton toiminnassa.

Valtuusto kokoontuu kahdesti vuodessa ja kokoukset kestävät yleensä kaksi päivää. Ensimmäisenä päivänä on epävirallinen neuvottelukokous, asioita valmisteleva ja keskusteleva tilaisuus. Toisena päivänä on virallinen kokous, jossa käydään muun muassa yhdistyslain ja liiton sääntöjen edellyttämät päätökset. Neuvottelukokouksen yhteydessä valtuusto voi jakautua keskustelemaan asioista myös erilaisissa pienryhmissä. Virallisen kokouksen aiheet on määritelty liiton säännöissä.

Neuvottelukokous alkaa yleensä ajankohtaiskatsauksella, joka on viime aikoina sisältänyt paljon sote-uudistuksesta asiaa. Viimeisimpien kokousten aiheita ovat olleet soten lisäksi myös uusi käytännön palvelun toteutuminen, erikoishammaslääkärien koulutus, hammaslääkärimäärä, lääkärisopimuksen kehittäminen, suun terveyden työnjaon kehittäminen ja tärkeimpänä liiton strategian päivittäminen.

Vaalit käydään 27.10.-16.11. välisenä aikana ja äänestyslippu sekä vaalimateriaali lähetetään jäsenille 27.10. postitse. Vaalitulos julkistetaan viimeistään 23.11. Vaalipiirit on jaettu Manner-Suomeen, Ahvenanmaahan ja opiskelijoihin. Vaalit ovat siis aivan ovella ja tulevien vuosien muutosten edessä on tärkeä hetki vaikuttaa liiton toimintaan äänestämällä valtuustovaaleissa. 

Ehdokasasettelu on esillä jo liiton sivuilla:

http://www.hammaslaakariliitto.fi/fi/liiton-toiminta/valtuuston-vaali/vaalipiiri-1-manner-suomi#.WAt8OOCLQ2z

Muista sinäkin nuori hammaslääkäri käyttää äänioikeuttasi marraskuussa ja äänestää valtuustoon erilaisia hammaslääkärin työn arjen asiantuntijoita ja vaikuttajia.