Hyvää joulua kaikille blogimme lukijoille! Ja vielä parempaa uutta vuotta.
Toinen osa erikoistuvien blogia tässä, vuorossa luvatusti oikomishoito. Kiitos Jessicalle!
Erikoistuja Jessica Juslin, oikomishoito, Turun yliopisto
Valmistuin Helsingin yliopistosta 2012. Erikoistumisen
aloitin elokuussa 2015 TYKS suu- ja leukasairauksien klinikalla.
Idea erikoistumisesta on pyörinyt minulla mielessä jo
peruskoulutuksen aikana. Kirurgisessa sairaalassa seurasin kandivuosina useampaa
erikoistuvaa hammaslääkäriä työssään. Oli mahtava nähdä, miten innoissaan
kaikki olivat työstään. Sain silloin kullan arvoisen vinkin ”älä jää Helsinkiin
orientoimaan, vaan lähde muualle, jossa pääset tekemään laajalla skaalalla
potilastöitä”. Tie johdatti minut siinä vaiheessa Porvoon suuntaan. Porvoossa
minulla oli mahtava ja todella kannustava ohjaus, jonka johdosta uskalsin tehdä
kokoproteeseja, leikkauksellisia viisureiden poistoja ja lopulta oikomista.
Tiesin, että minulla on seinän takana hyvä seniorikollega, joka tarpeen
vaatiessa tulee apuun.
Oikomisjonot olivat kasvaneet pitkiksi ja tarvittiin apuja
jonojen purkuun. Minulle tarjoutui mahdollisuus päästä mukaan oikomistiimiin. Siitä
se sitten lähti. Sain heti omia potilaita, jotka itse tarkastin. Sain
vieriopetusta kefalometrian saloihin ja hoitosuunnitelmia pohdittiin yhdessä
apuoikojien ja oikojien kanssa. Kokeneilta suuhygienisteiltä sain myös
kullanarvoisia käytännön vinkkejä. Apuoikojana pääsin perehtymään Quad
Helixien, niskavetojen, purennanohjaimien ja aktivaattoreiden maailmaan. Apuoikomisen
johdosta innostuin täysillä ortodontian maailmasta. Löysin oman juttuni ja olin
täysin työn imussa.
Juttelin nuoren kollegan kanssa viime keväisessä koulutuksessa.
Hän kertoi, että oli hakenut erikoistumaan endodontiaan Helsingin päähän. Olin
hämmästynyt, uskallanko minä todella hakea jo tässä vaiheessa erikoistumaan?
Nauretaanko minulle haastattelussa? Avopuoliso kannusti hakemaan Turkuun TYKS:n
erikoistumisvirkaan, johon oli haku avoinna.
Nettipohjaisessa hakemuksessa pyydettiin CV, lista täydennyskoulutuksista,
sekä kertomaan siitä, miksi ylipäänsä halusin erikoistumaan. Täytin hakemuksen
ja viikon päästä tuli viesti, jossa minut kutsuttiin Turkuun paikan päälle
haastatteluun. Haastattelussa oli paikalla ohjaavat erikoishammaslääkärit
terveyskeskuksen ja sairaalan puolelta, oikomishoidon teoriaopetuksen vastaava
sekä Turun kaupungin ylihammaslääkäri. Haastattelu taisi jännittää enemmän kuin
pääsykoe aikoinaan. Haastattelijat tekivät päätöksen yhdessä siitä, kuka
valitaan erikoistumisvirkaan. Viran saatuani anoin Turun yliopistolta
jatko-opiskelupaikkaa (pelkkä muodollisuus).
Jotta sinua voidaan pitää varteen otettavana vaihtoehtona
erikoistumisvirkaan, tulee sinulla olla näyttöä, että olet alasta kiinnostunut.
Erikoistumisvirkoihin on pitkästä aikaa tosi paljon hakijoita, eli on oltava
jotain, millä erotut joukosta. Itse koin hyväksi valmistautumiseksi
apuoikomisen, täydennyskoulutuksen ja omatoimisen opiskelun. Tutkimusta
erikoistumisalasta katsotaan myös hyvänä asiana. Jos et ole käynyt kursseja,
tai käynyt koulutuksissa, on erikoistumisen alkutaipaleet todella raskaita.
Ensimmäisen kuukauden selvisin ajattelemalla asioita potilas
kerrallaan. Koko ajan tulee uusia kojeita ja asioita, joista en ole kuullut
koskaan aikaisemmin. Tuntuu, että olen oppinut näiden kuukausin aikana aivan
mielettömästi. Ymmärrys ja oma päättelykyky kehittyvät jatkuvasti. Työyhteisöni
on positiivinen ja innostava, eli paras mahdollinen. Aamuisin on ihana herätä
ja lähteä töihin. Täältäkin löytyy heti seinän takaa joko seniori tai toinen
erikoistuja, kenen kanssa pohtia asioita yhdessä.
Turun erikoistumisohjelmasta olin kuullut pelkkää hyvää.
Oikomishoitoon erikoistutaan 3 vuotta. Turussa viikon aikana hoidetaan 50%
ajasta terveyskeskuksen potilaita ja 50% sairaalan potilaita. Potilaiden
hoitoja pääsee siis seuraamaan 3 vuoden ajan, ja samat erikoistumiskollegatkin
pysyvät pidempään matkassa. Tämä on todella mahtava juttu! Perjantait on
pyhitetty teoriaopetukselle.
Viikoittain pidämme UPS:eja (=uuden potilaan seminaari),
jota varten laadimme itse tekemän alkutarkastuksen, kipsimallien,
kefalometrisen analyysin ja valokuvien perusteella PowerPoint esityksen ja hoitosuunnitelman,
jonka esitämme muille ortodontian erikoistujille ja senioreille.
Alkutarkastuksia ja omia uusia potilaita on tullut näiden kuukausien aikana jo
useita kymmeniä. Alkuun UPS:eissa oli vaikea pysyä mukana, kun kokeneemmat
erikoistujat kertoivat omia hoitosuunnitelmiaan.
Ortognaattiskirurgisten potilaiden tapaukset käsitellään tämän
lisäksi moniammatillisessa seminaarissa, jossa on aina seniorikirurgi mukana.
Hypodontiapotilaiden hoidon suunnittelussa on mukana proteetikko, ortodontti ja
kirurgi. Huuli- ja suulakihalkiopotilaita, nuoria asymmetriapotilaita hoidetaan
usein yhteistyössä HUSUKE:n kanssa. Reumalapsien hoitoa suunnitellaan yhdessä
reumalääkäreiden kanssa. Erikoistumisen aikana oppii siis hyvin tekemään töitä
tiimeissä.
Keskiviikkoisin on syyslukukaudella kirurgian seminaari,
jossa luentoaiheet vaihtelevat alaleuan murtumista ja silmävammoista aina
syöpäpotilaiden kohtaamiseen. Perjantaisin on oikomishoidon oma teoriapäivä.
Seminaareihin valmistaudutaan lukemalle tieteellisiä artikkeleja, jotka sitten referoidaan
suullisesti ja käydään läpi yhdessä ohjaajan kanssa lävitse. Käymme myös
ahkerasti kursseilla ympäri Suomea, tai no itse asiassa ympäri maailmaa.
Erikoistujille monet ulkomaiset kongressit ovat selkeästi edullisempia, joten omasta
kalenterista löytyy ainakin EOS 2016 Tukholmassa ja WFO 2020 Japanissa.
Erikoistuminen on mielestäni mielenkiintoista ja haastavaa. Työpäivät
venyvät välillä pitkiksi ja vapaa-ajalla aikaa saa kulumaan kaarten
taivutusharjoituksilla ja lukemisella. Sunnuntaisin sitä kuitenkin aina
miettii, että kiva, kun huomenna on maanantai.
