tiistai 15. joulukuuta 2015

Erikoistumisblogi: oikomishoito

Hyvää joulua kaikille blogimme lukijoille! Ja vielä parempaa uutta vuotta.

Toinen osa erikoistuvien blogia tässä, vuorossa luvatusti oikomishoito. Kiitos Jessicalle!

Erikoistuja Jessica Juslin, oikomishoito, Turun yliopisto

Valmistuin Helsingin yliopistosta 2012. Erikoistumisen aloitin elokuussa 2015 TYKS suu- ja leukasairauksien klinikalla.

Idea erikoistumisesta on pyörinyt minulla mielessä jo peruskoulutuksen aikana. Kirurgisessa sairaalassa seurasin kandivuosina useampaa erikoistuvaa hammaslääkäriä työssään. Oli mahtava nähdä, miten innoissaan kaikki olivat työstään. Sain silloin kullan arvoisen vinkin ”älä jää Helsinkiin orientoimaan, vaan lähde muualle, jossa pääset tekemään laajalla skaalalla potilastöitä”. Tie johdatti minut siinä vaiheessa Porvoon suuntaan. Porvoossa minulla oli mahtava ja todella kannustava ohjaus, jonka johdosta uskalsin tehdä kokoproteeseja, leikkauksellisia viisureiden poistoja ja lopulta oikomista. Tiesin, että minulla on seinän takana hyvä seniorikollega, joka tarpeen vaatiessa tulee apuun.

Oikomisjonot olivat kasvaneet pitkiksi ja tarvittiin apuja jonojen purkuun. Minulle tarjoutui mahdollisuus päästä mukaan oikomistiimiin. Siitä se sitten lähti. Sain heti omia potilaita, jotka itse tarkastin. Sain vieriopetusta kefalometrian saloihin ja hoitosuunnitelmia pohdittiin yhdessä apuoikojien ja oikojien kanssa. Kokeneilta suuhygienisteiltä sain myös kullanarvoisia käytännön vinkkejä. Apuoikojana pääsin perehtymään Quad Helixien, niskavetojen, purennanohjaimien ja aktivaattoreiden maailmaan. Apuoikomisen johdosta innostuin täysillä ortodontian maailmasta. Löysin oman juttuni ja olin täysin työn imussa.

Juttelin nuoren kollegan kanssa viime keväisessä koulutuksessa. Hän kertoi, että oli hakenut erikoistumaan endodontiaan Helsingin päähän. Olin hämmästynyt, uskallanko minä todella hakea jo tässä vaiheessa erikoistumaan? Nauretaanko minulle haastattelussa? Avopuoliso kannusti hakemaan Turkuun TYKS:n erikoistumisvirkaan, johon oli haku avoinna.

Nettipohjaisessa hakemuksessa pyydettiin CV, lista täydennyskoulutuksista, sekä kertomaan siitä, miksi ylipäänsä halusin erikoistumaan. Täytin hakemuksen ja viikon päästä tuli viesti, jossa minut kutsuttiin Turkuun paikan päälle haastatteluun. Haastattelussa oli paikalla ohjaavat erikoishammaslääkärit terveyskeskuksen ja sairaalan puolelta, oikomishoidon teoriaopetuksen vastaava sekä Turun kaupungin ylihammaslääkäri.  Haastattelu taisi jännittää enemmän kuin pääsykoe aikoinaan. Haastattelijat tekivät päätöksen yhdessä siitä, kuka valitaan erikoistumisvirkaan. Viran saatuani anoin Turun yliopistolta jatko-opiskelupaikkaa (pelkkä muodollisuus).

Jotta sinua voidaan pitää varteen otettavana vaihtoehtona erikoistumisvirkaan, tulee sinulla olla näyttöä, että olet alasta kiinnostunut. Erikoistumisvirkoihin on pitkästä aikaa tosi paljon hakijoita, eli on oltava jotain, millä erotut joukosta. Itse koin hyväksi valmistautumiseksi apuoikomisen, täydennyskoulutuksen ja omatoimisen opiskelun. Tutkimusta erikoistumisalasta katsotaan myös hyvänä asiana. Jos et ole käynyt kursseja, tai käynyt koulutuksissa, on erikoistumisen alkutaipaleet todella raskaita.

Ensimmäisen kuukauden selvisin ajattelemalla asioita potilas kerrallaan. Koko ajan tulee uusia kojeita ja asioita, joista en ole kuullut koskaan aikaisemmin. Tuntuu, että olen oppinut näiden kuukausin aikana aivan mielettömästi. Ymmärrys ja oma päättelykyky kehittyvät jatkuvasti. Työyhteisöni on positiivinen ja innostava, eli paras mahdollinen. Aamuisin on ihana herätä ja lähteä töihin. Täältäkin löytyy heti seinän takaa joko seniori tai toinen erikoistuja, kenen kanssa pohtia asioita yhdessä.

Turun erikoistumisohjelmasta olin kuullut pelkkää hyvää. Oikomishoitoon erikoistutaan 3 vuotta. Turussa viikon aikana hoidetaan 50% ajasta terveyskeskuksen potilaita ja 50% sairaalan potilaita. Potilaiden hoitoja pääsee siis seuraamaan 3 vuoden ajan, ja samat erikoistumiskollegatkin pysyvät pidempään matkassa. Tämä on todella mahtava juttu! Perjantait on pyhitetty teoriaopetukselle.

Viikoittain pidämme UPS:eja (=uuden potilaan seminaari), jota varten laadimme itse tekemän alkutarkastuksen, kipsimallien, kefalometrisen analyysin ja valokuvien perusteella PowerPoint esityksen ja hoitosuunnitelman, jonka esitämme muille ortodontian erikoistujille ja senioreille. Alkutarkastuksia ja omia uusia potilaita on tullut näiden kuukausien aikana jo useita kymmeniä. Alkuun UPS:eissa oli vaikea pysyä mukana, kun kokeneemmat erikoistujat kertoivat omia hoitosuunnitelmiaan.

Ortognaattiskirurgisten potilaiden tapaukset käsitellään tämän lisäksi moniammatillisessa seminaarissa, jossa on aina seniorikirurgi mukana. Hypodontiapotilaiden hoidon suunnittelussa on mukana proteetikko, ortodontti ja kirurgi. Huuli- ja suulakihalkiopotilaita, nuoria asymmetriapotilaita hoidetaan usein yhteistyössä HUSUKE:n kanssa. Reumalapsien hoitoa suunnitellaan yhdessä reumalääkäreiden kanssa. Erikoistumisen aikana oppii siis hyvin tekemään töitä tiimeissä.

Keskiviikkoisin on syyslukukaudella kirurgian seminaari, jossa luentoaiheet vaihtelevat alaleuan murtumista ja silmävammoista aina syöpäpotilaiden kohtaamiseen. Perjantaisin on oikomishoidon oma teoriapäivä. Seminaareihin valmistaudutaan lukemalle tieteellisiä artikkeleja, jotka sitten referoidaan suullisesti ja käydään läpi yhdessä ohjaajan kanssa lävitse. Käymme myös ahkerasti kursseilla ympäri Suomea, tai no itse asiassa ympäri maailmaa. Erikoistujille monet ulkomaiset kongressit ovat selkeästi edullisempia, joten omasta kalenterista löytyy ainakin EOS 2016 Tukholmassa ja WFO 2020 Japanissa.


Erikoistuminen on mielestäni mielenkiintoista ja haastavaa. Työpäivät venyvät välillä pitkiksi ja vapaa-ajalla aikaa saa kulumaan kaarten taivutusharjoituksilla ja lukemisella. Sunnuntaisin sitä kuitenkin aina miettii, että kiva, kun huomenna on maanantai.

lauantai 21. marraskuuta 2015

Erikoistumisblogi

Moni nuori hammaslääkäri varmasti jossain vaiheessa pohtii, lähteäkö erikoistumaan ja minkä erikoisalan valitsisi. Jotta päätösten teko olisi helpompaa, olemme pyytäneet eri erikoisalojen erikoistuvaa hammaslääkäriä kertomaan kokemuksistaan erikoistumisesta. Ensimmäisen blogin meille on kirjoittanut Aaro Turunen suu- ja leukakirurgiaan erikoistuvana. Suuri kiitos Aarolle!

Erikoistuja Aaro Turunen, suu-ja leukakirurgia, Turun yliopisto


Valmistuin Turun yliopistosta vuonna 2009 ja erikoistumisen suu- ja leukakirurgiaan aloitin noin kolme vuotta valmistumisesta. Opiskeluaikoina ajattelin alkuun, etten ainakaan tekisi väitöskirjaa. Väitöskirjaprojektini alkoi jo toisen opiskeluvuoden aikana. Myöhemmin kliinisessä vaiheessa olin ajatellut erikoistuvani, mutta en ainakaan kirurgiaan. Nyt erikoistumista suu- ja leukakirurgiaan on jäljellä noin 4 vuotta.

Ajauduin kirurgiaan suupatologian kautta. Suupatologia oli aina ollut mieluinen oppiaine kirurgian lisäksi, mutta käsillä tekeminen on ollut itselleni hyvin tärkeää. Järkeilin lisäksi kirurgina pääseväni haastaviin diagnostisiin tilanteisiin, jotka voisin myös hoitaa kirurgina itse. Harrastin lisäksi opiskelujen loppuvaiheessa klinikassa aktiivisesti kirurgiaa ja seurasin suuklinikalla toimintaa omalla ajalla. Varmuutta kirurgian tekemiseen valmistumisen jälkeen sain varusmiesaikana ylihammaslääkäri Pertti Patisen antamasta lisäkoulutuksesta. Ennen pitkää käytinkin jo suuren osan kliinistä tk-työaikaani kirurgiaan.

Jossain vaiheessa aukesi tilaisuus sijaistaa TYKSissä vapautunutta erikoistujan paikkaa kunnes virka avattiin haettavaksi. Viranhaussa vaadittiin kirjallinen hakemus, CV:n julkaisuluetteloineen, selvitys aiemmin tehdyistä kliinisistä töistä ja lopuksi oli myös haastattelu. Tieteelliset ja opetukselliset ansioni vaikuttivat paikan saamisen vaikka kliinistä kokemusta ei vielä niin paljoa ollut kuin monella muulla hakijalla.

Kirurgiaa aloitin tekemään heti valmistumisen jälkeen maltillisista toimenpiteistä laajentaen toimenpideskaalaa kokemuksen karttuessa. Tämä pätee varmasti muihinkin erikoisaloihin. Perusasioiden tulee olla kunnossa. Muuten en valmistautunut erikoistumiseen millään tietyllä tavalla. Sanottakoon, että on varmasti hyväksi jos ehtii nähdä mahdollisimman laajalti hammaslääketieteen kenttää ennen erikoistumista. Näin muodostuu hyvä pohja eri erikoisalojen väliselle kommunikaatiolle, mikä on varmasti tärkeää tulevaisuudessa.

Koen, että tekemäni noin 4 vuotta niin yksityissektorilla, terveyskeskuksessa kuin yliopisto-opettajana ja tutkijana olivat hyvää valmistautumista erikoistumiseen. Erityisesti hyvänä asiana pidän tieteellistä jatkokouluttautumista sillä erikoistumisvaiheessa kirjallisuuskatsauksien ja seminaariesityksien teko on arkipäivää ja hyvä kokemus näistä helpottaa kummasti vähentäen stressitasoa. Tutkimustyön tekeminen hidastuu erikoistumisaikana ja työ olisikin hyvä saattaa mahdollisimman valmiiksi ennen koulutukseen hakeutumista. Itselläni väitöskirja on loppuvaiheessa.

Kokemukseni erikoistumisopiskelusta kuvailisin tällä hetkellä sanoilla: mielenkiintoista ja intensiivistä. Myös fyysisesti raskasta jossain määrin. Erikoistumiseen sisältyy kohtalaisestikin työajan ulkopuolista tekemistä ja lukemista, johon täytyy tehdä aikaa. Kirurgiassa omana mausteenaan ovat taka-/yöpäivystykset, jotka sopivat ainakin minulle hyvin. Turussa on reilusti potilaita ja erikoissairaanhoidon lähetteiden määrä vaikuttaisi kasvavan jatkuvasti. Toimenpiteitä pääsee tekemään ja seniorit ovat useimmiten hyvin saatavilla ja klinikalla on mielestäni hyvä yhteishenki. Välillä kiire vaivaa itse kutakin mutta sitä oppii hallitsemaan. Yhteistyö erityisesti korvaklinikan kanssa on mielenkiintoista. Ensimmäisen murtumaleikkauksensa tai ekstraoraaliavauksensa muistaa varmasti aina ja parantunut potilas kontrollikäynnillä on paras motivaattori!

keskiviikko 4. marraskuuta 2015

Erikoistuminen hammaslääketieteessä

Alkuun infoa erikoistumisesta hammaslääketieteessä:

Erikoistumista Suomessa säätelee tämän vuoden helmikuusta lähtien Sosiaali- ja terveysministeriö. Edellytyksenä erikoistumaan pääsemisessä on erikoistumiskoulutusta säätelevän asetuksen (56/2015) mukaan henkilö, jolla on oikeus tai lupa harjoittaa hammaslääkärin ammattia laillistettuna hammaslääkärinä ja joka on työskennellyt päätoimisesti hammaslääkärin kliinisissä tehtävissä vähinään kaksi vuotta. Opinto-oikeutta anotaan yliopistolta, jonka vastuualueella erikoishammaslääkärikoulutus on tarkoitus suorittaa.


Erikoistumiskoulutusohjelmia ovat hampaiston oikomishoito, hammaslääketieteelinen diagnostiikka (suuradiologia, suupatologia ja suun mikrobiologia), kliininen hammashoito (kariesoppi ja endodontia, parodontologia, pedodontia, protetiikka ja purentafysiologia), suu- ja leukakirurgia sekä terveydenhuolto. Täystoimisesti koulutus kestää kolme vuotta paitsi suu- ja leukakirurgian koulutusohjelma kuusi vuotta.


Koulutuksen rakenne muodostuu viidestä osiosta: teoreettinen opiskelu, käytännön koulutus ja toimipaikkakoulutus, lähijohtajakoulutus, oman oppimisen ja koulutuksen toimivuuden kehittäminen ja arviointi sekä valtakunnallinen kuulustelu. Vähintään puolet koulutusajasta tulee suorittaa yliopistollisen sairaalan ulkopuolella, poikkeuksena tästä suu- ja leukakirurgian ja hammaslääketieteellisen diagnostiikan koulutusohjelmat. Osan palvelusta voi suorittaa myös ulkomailla tietyin rajoituksin.


Täydentävä tietopaketti löytyy esimerkiksi Helsingin yliopiston sivuilta: http://www.med.helsinki.fi/ammatillinen_jatkokoulutus/docs/erikoistumiskoulutus/erikoislaakari/opas/2015-2017/EHL%20OPAS%202015-2017.pdf


Turun yliopistolta: http://www.utu.fi/fi/yksikot/med/yksikot/hammaslaaketiede/opiskelu/jatkotutkinto_opiskelu/erikoishammaslaakarikoulutus/Documents/EHL_opas_2015_2017_johtokunta_170615.pdf


Itä-Suomen yliopisto: http://www2.uef.fi/documents/1171056/1950732/ERIKOISHAMMASLAAKARIKOULUTUSOPAS01082015-/547fdc1d-428d-40b6-8184-61ea8374cc21


Oulun yliopisto: http://www.oulu.fi/ltk/opiskelu/jatkokoulutus/ehlkoulutus


Tällä hetkellä sosiaali- ja terveysministeriössä toimii erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen sekä yleislääketieteen erityiskoulutuksen koordinaatiojaosto, jonka tehtäviin kuuluu muun muassa valtakunnallisen strategian valmistelu koskien koulutusmääriä ja sisältöjä sekä auttaa ministeriötä erikoistumiskoulutusta koskevissa arvioinneissa. Lisäksi jaosto arvioi alueellisia erikoislääkäreiden ja erikoishammaslääkäreiden tarpeita.


Suomen Hammaslääkäriliiton sivuilla (http://www.hammaslaakariliitto.fi/fi/liiton-toiminta/tutkimukset-ja-tilastot/tilastot/erikoishammaslaakaritilasto#.VjXYFn0VT5w) on tilastoa Suomen erikoishammaslääkärien tilanteesta. Yhteensä kaikkia työikäisiä erikoishammaslääkäreitä on Suomessa tilaston mukaan 579. Suu- ja leukakirurgeja heistä on 89, oikojia 137, hallintoon erikoistuneita 86, kliiniseen hammashoitoon 283.


Jos otetaan esimerkiksi kliininen hammashoitoon erikoistuneet, johon kuuluu: kariesoppi ja endodontia, parodontologia, pedodontia, protetiikka ja purentafysiologia. Jos vertaillaan heitä sairaanhoitopiireittäin asukasta kohden, eniten erikoishammaslääkäreitä on Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella, jossa kliiniseen hammashoitoon erikoistuneita erikoishammaslääkäreitä on 55 kappaletta 403 555 asukasta kohden (eli 7337 asukasta per ehl). Vähiten erikoishammaslääkäreitä on Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirissä, jossa on vain yksi kariologiaan erikoistunut hammaslääkäri 132 252 asukasta kohden. Myös Etelä-Savon, Itä-Savon ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiireissä on vain yksi kliiniseen hammashoitoon erikoistunut hammaslääkäri. Erikoishammaslääkärit painottuvat yliopistokaupunkien sairaanhoitopiirien alueille ja monilta piireiltä Hammaslääkäriliiton tilaston mukaan puuttuu jopa suu- ja leukakirurgiaan erikoistuneita hammaslääkäreitä, joita koko Suomessa on kuitenkin 89 kappaletta.


Rahoitus erikoistumiseen tulee STM:ltä terveydenhuoltolain (1326/2010) 59-60§ sekä sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (374/2014) perusteella. Koulutus-EVO-korvaus koostuu tutkintokorvauksesta ja muille toimintayksiköille maksettavasta kuukausikorvauksesta. Todellista kustannusta koulutuksesta on vaikea arvioida, mutta arvioiden mukaan tutkimus- ja koulutustoiminnan aiheuttamat lisäkustannukset ovat noin 10% erikoissairaanhoidon toimintamenoista. Tästä kaksi kolmasosaa tulee erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksesta. Onkin esitetty, kun nyt keväällä voimaan tullut laki poisti erikoistumiskoulutuksen tutkintomuotoisuuden, että erikoistumiskoulutus voidaan muuttaa maksulliseksi. Yliopistojen perimistä maksuista taasen säädetään Opetus-ja kulttuuriministeriön asetuksessa. Asiasta tullaan keskustelemaan EVO-rahoitusuudistuksen yhteydessä (lähde: http://www.kirurgia.med.helsinki.fi/runkokoulutus/index.php?__file_display_id=878). Kuitenkin erikoistuva hammaslääkäri tulee halvemmaksi kuin valmistunut erikoishammaslääkäri.


Tutkintomuotoisuuden poisto mahdollistaa jatkossa nopeammat muutokset erikoiskoulutukseen. Organisaatiouudistukset ja lääketieteelliset kehitykset luovat tarpeita muuttaa koulutusohjelmia, joka vaati yliopiston esitystä, lausuntokierroksen ja asiasta tehtävän päätöksen valtioneuvostossa. Nykyään muutos tapahtuu sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen muutoksella, minkä uskotaan nopeuttavan muutoksien käsittelyä.


Kuinka sitten erikoistumispaikkojen määrät tulevat muuttumaan? Koordinaatiojaoston tehtävänä on selvittää, mitä erikoishammaslääkäreitä (-lääkäreitä) tarvitaan ja missä päin. Yliopisto lopulta valitsee erikoistujansa, sopii erikoistumispaikat ja vastaa koulutuksen laadusta.


”– Parhaassa tapauksessa meillä on parin vuoden kuluttua järjestelmä, jossa on määritelty kunkin yliopiston erikoisalakohtaiset kouluttautumispaikat. Yliopistojen on tarkoitus ottaa koko koulutusputki nykyistä selvemmin haltuunsa, sanoo ylilääkäri Teppo Heikkilä sosiaali- ja terveysministeriöstä. (http://www.laakarilehti.fi/uutinen.html?opcode=show/news_id=15377/type=1)


Erikoishammaslääkäreistä onkin pulaa kaikilla erikoisaloilla ja he ovat jakautuneet epätasaisesti maantieteellisesti. Ennustaisiko tämä siis, että erikoistumispaikat tulevat lisääntymään tulevaisuudessa? (https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2014/20140227#idm2838016)

keskiviikko 3. kesäkuuta 2015

Ravintolailta Kuopiossa keskiviikkona 10.6.2015

NHLY järjestää jo perinteeksi muodostuneen ravintolaillan Terveyskeskushammaslääkäriyhdistyksen Kesäluentopäivien yhteydessä keskiviikkona 10.6. klo 18. Tällä kertaa paikkana on Bar Y Restaurant Panza (Ajurinkatu 26), jonne kokoonnumme omakustanteisesti ruokailemaan ja tapaamaan kollegoita ympäri Suomea. 

Ilmoittaudu mukaan 8.6. mennessä NHLY:n fb-ryhmässä tai sähköpostilla amlyytinen(at)gmail.com. 

Tervetuloa!
Hyvää kesää ja lomaa kaikille!!

sunnuntai 10. toukokuuta 2015

Nuorten hammaslääkärien päivän saldoa

Perjantaina 8.5. pidettiin ensimmäinen Nuorten hammaslääkärien päivä Helsingissä Radisson Blu Plazassa. Tässä pähkinänkuoressa päivän oppi:

Ensimmäiseksi Jaakko Koivumäki Suomen Hammaslääkäriliiton erikoistutkija kertoi Nuorten hammaslääkärien työmarkkinanäkymistä. Viimeisimmän Nuorten hammaslääkäritutkimuksen tuloksista nähtiin, että yhä suurin osa valmistuneista jää opiskelupaikkakunnan sairaanhoitopiirin alueelle. Lisäksi alkuun työpaikaksi valikoituu terveyskeskus ja vasta myöhemmin valmistuneet arvioivat hakeutuvansa yksityiselle sektorille. Hammaslääkäriliitto onkin avannut uuden sivun, josta voi helposti katsoa miten eri yliopistosta eri vuosina valmistuneet ovat jakautuneet eri puolille Suomea: http://www.hammaslaakariliitto.fi/fi/liiton-toiminta/tutkimukset-ja-tilastot/tilastot/hammaslaakarien-sijoittuminen#.VU3pM_AVRZ8

Koivumäen tilastojen mukaan hammaslääkäripula on helpottunut, mutta vaihtelee suuresti sairaanhoitopiireittäin. Lisäksi erikoishammaslääkäreistä on edelleenkin pulaa, mikä asettaa potilaat helposti eriarvoiseen asemaan. Sosiaali- ja terveysministeriö on ottanut vetovastuun erikoistumiskoulutuksen koordinoinnista. Tulevaisuudessa hammaslääkärien määrä pysyy Koivumäen arvion mukaan samalla tasolla, joka on ollut yhtä paljon kuin muissakin Pohjoismaissa asukasta kohden. Hän myös arvioi, että terveyskeskusvakanssit täyttynevät, yksityiset hammaslääkäriasemat ketjuuntuvat lisää, tulojen nousu hidastuu ja töiden perässä joudutaan useimmin muuttamaan. Lisäksi vuokratyö hiipuu. Hoidon tarve kuitenkin lisääntyyn hampaallisen väestön lisääntyessä. Kuitenkin julkisen talouden huono tila ajaa kuntia hakemaan uusia keinoja tuottavuuden kasvattamiseksi.

Seuraavana luennoitsijana oli Hammaslääkäriliiton asiantuntijahammaslääkäri Nora Savanheimo ja hän aloitti toivotusta toimenpidekoodien käytöstä, jonka jälkeen jatkoi hyvinvoinnista työssä. Pähkinän kuoressa: koodeja on kahdenlaisia: THL-koodit kertomaan mitä potilaalle on tehty, asiakasmaksut ja KELA-korvausten määritys sekä TKHL eli palkkiokoodit, jonka mukaan hammaslääkärien osa palkasta määräytyy. Tietojärjestelmät onnistuvat useimmissa yhdistämään nämä koodit, jolloin THL-koodia laitettaessa tulee automaattisesti palkkiokoodi. Mutta ongelmiakin on ollut päivityksiä tehdessä: täpän unohtuminen päivittäessa ei ole tuonut palkkioita. Eli näissä pitää olla tarkkana! Palkkioiden maksu on työnantajan vastuulla ja hammaslääkärin vastuulla, että THL-koodit tulee laitetuksi. Kyse on myös potilaan kuin hammaslääkärin oikeusturvasta, että THL-koodin ehdot ja aikamääreet täyttyvät.

Koodeja uusitaan eri tahtiin, riippuen sopimusajasta. Lääkärisopimuksen sopimusaika on yleensä pidempi kuin THL:n toimenpideluokituksen sopimusaika. Kun uudistus on tapahtunut luottamusmies ja johtava ylihammaslääkäri käyvät koodit ja vastaavuudet läpi ja tarkistavat ovatko potilastietojärjestelmä ajan tasalla. Paikallissopimuksia voidaan tehdä, mutta ei palkkiotasoa alentavasti. Apua palkkiosotkuihin saa Hammaslääkäriliitosta, THL:ltä koodistopalvelu[at]thl.fi, KELA:lta ja KT kuntatyönantajilta.

Esimerkkejä ja kysymyksiä tulikin hyvin ja käydään tässä muutamia läpi. Juurihoidoissa THL-koodin laittaminen avauksessa ei vaadi vielä valmista avausta, mutta TKHL-koodi vaatii. Tämän takia esimerkiksi Efficassa on käytössä e-koodeja, joista palkkioita ei tule. Lisäksi tulisi pyrkiä käyttämään aikamäärettä juurihoitojen aloituksissa, koska selitteessäkin lukee "esimerkiksi 3-kanavainen usein kuuluu tähän ryhmään" eli ei aina kuitenkaan kuulu. Lisäksi TKHL-koodeista löytyy TKHL 716 koodi eli vaativan juurihoidon lisätoimenpide, johon kuuluu mm. vierasesineen poisto kanavasta (juurikanavanasta) tai luutuneet kanavat ja käytetään usein erikoistekniikkaa tai- välineitä kuten mikroskooppia. Monia aina mietityttää se, jos toinen hammaslääkäri on avannut jo hampaan ja hammas tulee täyttöön itselle, mutta hammas vaatisi vielä laajennusta. Tässä tilanteessa Savanheimo neuvoi käyttämään vain uudestaan juurihoidon valmis koodia, jos tilanne niin vaatii. Tästä kannattaa kysyä myös paikallista käytäntöä.

Paron koodeihin on tullut uutena TKHL 34 hoitovasteen arviointikäynti (Efficassa SAAPAR). Koodin on tarkoitus kannustaa paron hoitoon ja kontrollointiin. Lisäksi oli puhetta, jos potilaan paron tilanne vaatii paron statuksen teon toisella kertaa, jos tarkastuskerralla aika ei riitä. Löytyy koodeista myös SAA02o, samoin myös purentafysiologiseen osatutkimukseen. Päivystyskoodeista Savanheimo neuvoi, että WYA05 käytetään, kun tehdään toimenpide ja WYA10 kun suuhun ei edes katsota. Näitä WYA10 tilanteita on siis varsin vähän päivystystilanteissa. Vastaavaan TKHL 456 koodiin kuuluu valmiiksi jo pieniä toimenpiteitä tutkimuksen lisäksi, mm. hampaan ensiapuluontoinen avaus.

Nora Savanheimo puhui myös työhyvinvoinnista ja huolestuttavasta ilmiöstä eli nuorten hammaslääkärien lisääntyneestä uupumuksesta. Selvää syytä uupumukselle ei ole tutkimuksissa löydetty ja voimavarat työhön ovat lähes samat kaikilla ikäryhmillä. Tunnistatko itsesi? Mikä sinua uuvuttaa työssä? Lisäksi Hammaslääkärijärjestöjen uusi suositus "Täydennyskoulutus kuuluu kaikille"-lehtinen on juuri julkaistu ja siellä suositellaan hammaslääkäreille vuosittain 8-9 koulutuspäivää vuodessa. On kuitenkin hyvä muistaa, ettei kaikkien päivien tarvitse olla koulutuspäiviä, vaan koulutusta voi olla monenlaista: harjoitukset, työpajat, demonstraatiot, auskultoinnit opetus- ja erikoisklinikoilla, ammattikirjallisuuteen ja sähköiseen mediaan tuotettujen materiaaleihin tutustuminen ja lukupiirit jne.



Lounaan jälkeen päivää jatkoi Mikko Rantala (ehl, HLT) aiheenaan purennan kuntoutus eroosiopotilaalla. Kulumista on monenlaista: abraasio, attritio, eroosio, abfraktio, perimylolysis. Abfraktiolla tarkoitetaan hampaaseen kohdistuvan taipumisen aiheuttamaa kudoksen murtumista yleensä hammaskauloilla. Esiintyy yleensä premolaareissa, jolloin hammaskaulat ovat herkkiä vihlomiselle. Perimylolysis on taas kielen aiheuttamaa kulumista, alaleuan linguaalipinnoilla yleensä. Rantalan esityksessä oli monia potilastapauksia, joita ei valitettavasti tähän saada.

Eroosiopotilailla taustan ja anamneesin tutkiminen on tärkeintä! Mikä kulumisen aiheuttaa, suun ulkoiset vai sisäiset hapot. Oireisiin saa apua esimerkiksi adhesiiveillä, jotka ehkäisevät niin vihlomista kuin kulumista, purentakiskolla saadaan apua kulumisen pysäyttämiseksi. Luento painottui restoratiivisen hoidon keinoihin ja materiaaleihin. Materiaaleina voi käyttää kaikille tuttuja muovia, keramiaa ja metallokeramiaa. Lisäksi käytiin läpi irtoprotetiikan vaihtoehtoja: koska on oikea hetki siirtyä KP/KP:n tai saataisiinko hyötyä peittoproteeseista. Palatinaalisiin kulumisiin Rantala toi esille palatinaaliset kultalaminaatit (tilantarve pieni), joiden estetiikkaongelmat on tosin huomioitava.

Rantala jakoi kulumiset kolmeen eri luokaan: labiaalinen/ bukkaalinen kuluma, okklusaalinen kuluma etualueella tai okklusaalinen kuluma koko hampaistossa. Etuhampaiden pidennystä Rantala neuvoi kokeilemaan alkuun ortodonttisella vahalla: kuinka pitkäksi voi tehdä ja potilaallekin hahmottuu muutos. Hän neuvoi myös välttämään alaetualueen kruunutuksia vaan suosimaan laminaatteja. Hän suosittelikin laminaateista kiinnostuneille kirjaa:

http://images.betterworldbooks.com/086/Bonded-Porcelain-Restorations-in-the-Anterior-Dentition-Magne-Pascal-9780867154221.jpg


Yhdeksi ratkaisuksi etualueen kulumiselle, jolloin purentaan ei mahdu restoratiivisia hoitokeinoja, on Dahl´n periaatetta. Eli etualue korotetaan tarvittavan tilan verran ja sivualueet puhkeavat noin puolessa vuodessa purentaan. Esimerkiksi googlesta löytyy lisäinfoa dahl principle dentistry-hakusanoilla. Rantala omissa potilastapauksissaan oli tehnyt alkuun muovikruunut väliaikaiseksi, jonka jälkeen proteettiset kruunut, kuitenkin hän suositteli alaleuassa käyttämään muovia ja yläleuassa hän useimmiten käyttää keramiaa.

Päivä lopetettiin Hammaslääkärilehden Nuori poraa-palstalta tutun Anni Temosen potilastapaukseen Kainuusta. Potilaan hoidossa oli tehty yhteistyötä useamman kollegan ja keskussairaalan proteetikon kanssa.


perjantai 17. huhtikuuta 2015

Toimenpidekoodit ja toimenpidepalkkiot

THL:n julkaisemassa Suun terveydenhuollontoimenpiteet 2015- ohjauksen esipuheessa toimenpidekoodit määritellään Kelan avuksi korvausten jakamisessa ja julkisen puolen asiakasmaksujen kokoamisessa. Uusimmassa ohjeistukessa palataan esimerkiksi hammasprotetiikan osalta 2014 vuotta edeltävään aikaan. Työryhmän mukaan palautetta toimenpidekoodien uudistuksesta tuli runsaasti, jonka takia palautettiin vuoden 2013 toimenpidekoodisto.  Muita muutoksia toimenpidekoodistoon ei vuoden vaihteessa tullutkaan.

Potilasjärjestelmissä ollaan pystytty yhdistämään toimenpidekoodit Lääkärisopimuksen toimenpidepalkkioiden kanssa, jolloin käyttämällä tiettyä THL:n toimenpideluokituksen koodia seuraa tästä palkkio hammaslääkärille. Yhdistäminen on perustunut Lääkärisopimuksessa todetuihin vastaavuuksiin. Kuitenkin vuoden 1.2.2010 alkaen Lääkärisopimuksen terveyskeskushammaslääkärien toimenpideluettelossa ei ole otettu kantaa tähän vastaavuuteen. Kuitenkin toimenpiteistä vastaavat palkkiot pitäisi saada maksettua terveyskeskushammaslääkäreille. Tähän onkin tullut käyttöön tiettyjen koodien yhteyteen TKHL-koodit. Olettehan muistaneet käyttää?

Näiden lisäksi kunnissa käytetään omia lisäkoodeja. Monelle on tullut tutuksi "pikku e"-koodit, joilla laskutetaan, mutta näistä ei saa palkkiota muun muassa juurihoidoissa. Mitä teillä on käytössä?

Protetiikan koodeista tullee uusi esitys ja muutos ensi vuoden vaihteeseen. Hammaslääkäreiden keskuudessa onkin varmasti tarvetta selvempiä koodeja protetiikan välivaiheille ja tähän toivottavasti uusi esitys tuo kaikkia tyydyttävän ratkaisun. Näistä saakin esittää ehdotuksia suoraan THL:n toimenpideluokituksen asiantuntijaryhmälle osoitteeseen: koodistopalvelu@thl.fi. Eli kahvipöytäkeskusteluiden ideoinnit julkiseen käyttöön!

Tämä koodisto on varsinainen soppa! Kuten terveydenhuollossa on tapana, tämäkin koodisto muuttunee joka vuosi. Eihän maailma valmistu muuten kuin tekemällä.

Minkä koodin käyttö on tuntunut hankalalta? Tai onko jokin tilanne, johon et ole sopivaa koodia löytänyt? Vai askarrutaako vielä vuoden vaihteen koodimuutokset? Teidän esittämiinne kysymyksiinne pyritään vastaamaan 8.5. Nuorten hammaslääkärien koulutuksessa, vastaajana asiantuntijahammaslääkäri Nora Savanheimo. Tähän kommentteihin voit jättää kysymyksiä tai vain kommentoida aihetta!



maanantai 30. maaliskuuta 2015

Uudet nettisivut ja koulutuspäivä " Nuorten hammaslääkärien päivät"

Nuorten hammaslääkärien yhdistys laajenee näille blogipohjaisille nettisivuille! Blogia on tarkoitus käyttää kirjoitusten julkaisemiseen, tapahtumista infoamiseen ja ylipäätään ajatusten vaihtoon. Infoaminen jatkuu normaaliin tapaan myös yhdistyksen facebook-ryhmässä; kuuluthan jo siihen!

Ylpeänä saamme ensimmäisenä julkaista ensimmäisen koulutuspäivämme ohjelmiston ja ilmottautumisohjeet! Tavoitteenamme on tehdä tästä joka vuotinen tapahtuma. Palautetta tapahtumasta tapahtuman jälkeen, toiveista seuraavan tapahtuman aiheista ja kaikesta meidän toimintaan liittyvästä otetaan vastaan. Haluamme kehittää toimintaa juuri nuoria (ja nuorenmielisiä) hammaslääkäreitä varten.



Linkki ilmottautumiseen: http://www.hammaslaakariliitto.fi/fi/tapahtumat/nuorten-hammaslaakarien-paiva-2015-0#.VRmDNI4VRZ8

PS. Jos et vielä ole Facebookissa Nuorten hammaslääkärien yhdistyksen ryhmässä, laita viestiä Nina Suontaustalle, niin lisäämme sinut ryhmään.