NHLY:n jäseniä on ehdolla valtuustoon kattavasti ympäri Suomea. Tutustu
heihin ja muista Hammaslääkäriliiton jäsen käyttää äänioikeuttasi!
Hanna-Riikka Ahde numero 3
Helsinki
Pääkaupunkiseudun ja Länsi-Uudenmaan terveyskeskushammaslääkärit
Olen 32-vuotias Helsinkiin opiskelujen perässä Oulusta muuttanut hammaslääkäri.
Työskentelen 4 päivää viikossa Oulunkylän terveyskeskuksessa ja yhden päivän
viikossa päivystän Ruskeasuon särkypäivystyksessä. Omaan vahvan
ainejärjestötaustan ja olen ollut mm. HLKS:n puheenjohtaja, joten asioihin
vaikuttaminen on aina ollut lähellä sydäntäni. Haluan erikoistua hallintoon.
Valtuuston pitää vaikuttaa sote-uudistuksessa siihen, että suun
terveydenhuolto on samassa asemassa muun terveydenhuollon kanssa ja etteivät
asiakasmaksut nouse niin korkeaksi, että se lisää eriarvoisuutta.
Liitto voisi järjestää nuorille hammaslääkäreille oman tapahtuman, jossa
yhdistyy koulutus ja nuorten kollegoiden tapaaminen, paljon kuten
Nuorilääkäripäivissä.
Toinen tärkeä asia, johon haluan valtuuston kautta vaikuttaa, on
erikoistuminen; sekä haun että valinnan pitää olla läpinäkyvää. Kriteerit pitää
olla valtakunnallisella tasolla samansuuntaiset.
Jenny Lindström numero 9
Espoo
Pääkaupunkiseudun ja Länsi-Uudenmaan terveyskeskushammaslääkärit
Olen 31-vuotias terveyskeskushammaslääkäri. Olen syntynyt Helsingissä ja
asun nykyisin Espoossa. Olen valmistunut vuonna 2013 Helsingin yliopistosta ja
jo opiskeluaikana olin aktiivisesti mukana järjestötoiminnassa. Toimin mm.
HLKS:n ja SHOL:n hallituksissa, Tiedekuntaneuvostossa, HYY:n edustajistossa
sekä Apollonian hallituksen ja Hammaslääkäriliiton valtuuston
opiskelijajäsenenä. Useissa luottamustehtävissäni olen saanut tutustua
työkenttäämme ja ammattikuntaamme hyvin laajasti, minkä myötä olen saanut
paljon perspektiiviä asioihin myös oman työn ulkopuolelta.
Valmistumisen jälkeen työskentelin Lohjan suun terveydenhuollossa ja
nykyisin olen toimessa Siuntion kunnassa. Työkokemusta minulla on pienissä
määrin myös yksityiseltä sektorilta sekä vuokrafirman työntekijänä. Nykyisin
olen NHLY:n hallituksen jäsen sekä pienen tytön äiti.
Sote-uudistuksessa on ollut hankalinta se, ettei kukaan oikein tiedä mitä
tulevaisuus tuo tullessaan. Monenlaisia uhkakuviakin on matkan varrella
väläytelty. Mielestäni liiton tärkein tehtävä on varmistaa laadukkaiden suun
terveydenhuollon palveluiden saatavuus koko maassa ja suun terveydenhuollon
kuuluminen julkiseen palvelulupaukseen. On tärkeää, että niin päättäjät kuin
kansalaisetkin mieltävät suun terveydenhoidon osaksi muuta terveydenhoitoa. Suu
kun on osa ihmistä!
Työkentän muuttuessa on tärkeä pitää huolta erityisesti nuorten
hammaslääkäreiden työllisyystilanteesta ja jaksamisesta työssä. Ammattiimme
kasvaminen vaatii kollegoiden tukea ja asianmukaista ohjausta työuran
alkutaipaleella. Hammaslääkäreillä on myös jatkossa oltava oikeus kliiniseen
autonomiaan, vaikka rakenteellisia muutoksia työssämme varmasti onkin luvassa.
Muutos on hyvä nähdä myös mahdollisuutena kehittää ammattiamme. Laadukas
täydennyskoulutus sekä erikoishammaslääkäreiden riittävyys ovat huomion
arvoisia asioita tulevina vuosina.
Espoo
Pääkaupunkiseudun ja Länsi-Uudenmaan terveyskeskushammaslääkärit
Valmistuin Turun yliopiston hammaslääketieteellisestä vuonna 2013 ja nyt olen töissä Espoon
kaupungilla vastaavan hammaslääkärinä. Jo opiskeluaikoina toimin
aktiivisesti kandiseurassa ja olin muun muassa tiedekunnan johtokunnassa
opiskelijajäsenenä. Valmistumisen jälkeen olen ollut Nuorten
hammaslääkäriyhdistyksen hallituksessa ja nyt tänä vuonna puheenjohtajana.
Sote-uudistus on mahdollisuus jakaa hammaslääkäreiden resursseja
tasaisemmin eri palveluntarjoajien kesken, siten että saadaan luotua parempaa
suun terveyttä suomalaisille. Hoidon laatu, saatavuus ja tasa-arvoisuus hoitoon
pääsemisessä niin perushoidossa kuin erikoishoidossa ovat tärkeitä painokohtia
uudistuksessa. Lisäksi on tärkeää pitää yllä suun terveyden tärkeyttä osana
yhtenäistä terveydenhuoltoa terveyden edistämistyötä unohtamatta.
Nuorilla hammaslääkäreillä työelämään siirtymisessä voi joskus tarvita
apua, minkä takia liiton tuki jatkossakin on tärkeää. Työssä jaksamiseen
panostaminen on tärkeää kaikille hammaslääkäreille työuran pituudesta
huolimatta. Hammaslääkärinä kehittyminen myös vaatii kokemusta, jonka saaminen
lyhyissä työsuhteissa on haastavampaa.
Hammaslääkäreiden työssäjaksaminen on tärkeä asia koko kollegiossa. Työ ei
saa mennä liiaksi paperien pyörittämiseen, vaan kliinisen työn osuus koko
työajasta pitäisi olla jaksamisen kanssa tasapainossa.
Jarkko Kalliala
numero 13
Tampere
Hämeen, Satakunnan ja Varsinais-Suomen terveyskeskushammaslääkärit
Olen Jarkko Kalliala os. Koivisto (30v.) Tampereelta.
Perheeseen kuuluu vaimo, 2-vuotias lapsi ja koira. Olen valmistunut Helsingistä
ja työskentelen Tampereen kaupungilla terveyskeskushammaslääkärinä. Olen
toiminut myös yksityisillä vastaanotoilla ja teen tälläkin hetkellä yhden illan
viikossa Ylöjärven Kulmahampaassa. Minulla on siis näkemystä molemmista
sektoreista.
Sote-uudistuksessa liitolla on tärkeä edunvalvontarooli.
Meidän pitää huolehtia siitä, että suun terveydenhuolto on jatkossa luonnollinen
ja kiinteä osa yleistä terveydenhuoltoa. Resurssit pitää jakaa tasaisesti ja
potilailla tulee olla yhtäläinen oikeus kaikkiin terveydenhuollon palveluihin.
Nuorten hammaslääkärien urakehitystä tulee tukea
monipuolisilla koulutuksilla sekä kannustuksella. Töitä pitää riittää, mutta
niihin ei saa hukkua. Liiton tulee olla aktiivinen myös seniorituen
kehittämisessä ja monipuolistamisessa antamalla kunnille ja yksityisille
toimijoille työvälineitä nuorten hammaslääkärien täyden potentiaalin hyödyntämiseen.
Olen ollut Tampereella mukana kehittämässä potilasohjausta
kunnan sisällä. Potilasohjauksessa tulisi mielestäni jatkossa kiinnittää
entistä enemmän huomiota erikoishammaslääkärihoidon lisäksi hoidon eri
osa-alueiden jakoon hammaslääkärien taitojen ja innostuksen mukaan. Etenkin
meillä nuorilla on yleensä intoa ja uusin oppi tehdä kokonaisvaltaista hoitoa.
Mielestäni protetiikka ja kirurgia jäävät kunnissa helposti
erikoishammaslääkäreiden (kirurgia) tai yksityisten (protetiikka) vastuulle,
vaikka löytyisi innostunut yleishammaslääkäri tekemään esimerkiksi saneerauksen
ja osaprotetiikan. Julkisen suun terveydenhuollon tulisikin pystyä tarjoamaan
kaikki protetiikka ja kirurgia, mitä terveyttä ylläpitävä hoito vaatii ja tämä
ei toteudu pelkästään erikoishammaslääkärivetoisesti.
Lilli Rantahakala
numero 18
Sysmä
Hämeen, Satakunnan ja Varsinais-Suomen terveyskeskushammaslääkärit
Valmistuin Helsingin yliopistosta 2012. Opiskeluaikana toimin aktiivisesti
kandiseurassa mm. puheenjohtajana ja kiinnostuin järjestötyöstä sekä
vaikuttamisesta yhteisen edun hyväksi. Toimin myös yhden kauden
Hammaslääkäriliiton valtuustossa opiskelijaedustajana ja siellä syntyikin
porukalla ajatus Nuorten hammaslääkärien yhdistyksen perustamiseksi. Sittemmin
olen toiminut mm. NHLYn puheenjohtajana sekä paikallisosastossa
koulutussihteerinä. Lisäksi olen mukana Hammaslääkäriliiton terveyden
edistämiskampanjan eli "I love suu"-kampanjan suunnitteluryhmässä.
Järjestötoiminnan lisäksi vapaa-aika kuluu perheen kanssa touhutessa ja tulevaa
kotia remontoidessa Sysmässä.
Suun terveydenhuolto täytyy pitää oleellisena osana muuta terveydenhuoltoa.
Kansalaisten tasavertaisuuden toteutumisesta ja yhtäläisistä mahdollisuuksista
päästä hoitoon täytyy huolehtia. Tämä heijastuu myös suoraan siihen, että
edelleen täytyisi hammaslääkärillä olla mahdollisuus kannattavasti harjoittaa
ammattiaan haluamallaan sektorilla, on se sitten työsuhteessa tai
itsenäisesti.
Nuoria hammaslääkäreitä tulee ottaa mukaan erilaisiin työryhmiin ja
keskusteluun. Erittäin hyviksi todettuja Nuorten hammaslääkärien koulutuspäiviä
tulisi jatkossakin järjestää yhteistyössä NHLYn kanssa. Alueellista toimintaa
voisi tehdä nuorille paremmin tutuksi, siitä etuna nuorille olisi mm. hyvän
uuden kollegaverkon muodostuminen.
Pidän kampanjointia kansalaisten terveyden edistämiseksi tärkeänä. Ihmisten
tiedon lisääminen lisää heidän ymmärrystään hoidon tarpeesta ja sitouttaa heitä
oman suun terveyden hoitoon paremmin. Kampanjointia tulee kehittää entisestään
nykyaikaan paremmin sopivaksi.
Katri Hyvärinen numero 21
Lappeenranta
Olen 36-vuotias
terveyskeskushammaslääkäri Lappeenrannasta. Valmistuin Helsingin yliopistosta
vuonna 2009. Työurani on ollut hyvin vaihteleva; Aloitin Kotkan
terveyskeskuksesta missä viihdyin puolitoista vuotta. Sen jälkeen lähdin
vankilahammaslääkäriksi Sörkän, Hämeenlinnan ja Riihimäen vankiloihin. Lisäksi
työkokemusta on karttunut ostopalvelulääkärinä useastakin terveyskeskuksesta
aina Kemiönsaaresta Savonlinnaan ja Lahdesta Parikkalaan, ja olenpa ehtinyt
olla hammaslääkärinä lappeenrantalaisella yksityisvastaanotollakin puolentoista
vuoden ajan. Nykyisessä työssäni Eksotella olen aloittanut tämän vuoden
syyskuussa.
Yksi tärkeimpiä asioita tulevina vuosina, ja oikeastaan jo tällä hetkellä, on vaikuttaa sote-uudistukseen siten, että myös pienet toimijat voivat jatkaa palveluntarjoajina. Samoin liiton tulee vaikuttaa siihen, että hammaslääkärin työssä säilyy sekä laatu että kliininen autonomia suurista toiminnan muutoksista huolimatta. Hammaslääkäriliitto on alamme paras asiantuntija, ja sitä asiantuntemusta on syytä käyttää sote-uudistusta muotoiltaessa.
Nuoret hammaslääkärit ovat työelämässä vielä pitkään ja monet alamme muutokset vaikuttavat meihin nuoriin ammattilaisiin pitkällä tähtäimellä. Hammaslääkäriliiton on esimerkiksi jatkuvasti seurattava hammaslääkärimäärien kehitystä, ja pyrittävä vaikuttamaan siihen, ettei 90-luvun kaltaista hammaslääkärityöttömyyttä enää tule.
Hammaslääkäriliiton tulisi olla ammattikuntamme "kokoava voima", joka on tukena ja neuvonantajana nyt kun koko suun terveydenhuolto uudistuu tulevien vuosien aikana. Lisäksi liiton tulisi kiristyvän kilpailun ja muutoksen keskellä vaalia kollegiaalisuutta ja hyvää yhteishenkeä hammaslääkäreiden kesken yli sektorirajojen.
Riina Rytivaara numero 40
Yksi tärkeimpiä asioita tulevina vuosina, ja oikeastaan jo tällä hetkellä, on vaikuttaa sote-uudistukseen siten, että myös pienet toimijat voivat jatkaa palveluntarjoajina. Samoin liiton tulee vaikuttaa siihen, että hammaslääkärin työssä säilyy sekä laatu että kliininen autonomia suurista toiminnan muutoksista huolimatta. Hammaslääkäriliitto on alamme paras asiantuntija, ja sitä asiantuntemusta on syytä käyttää sote-uudistusta muotoiltaessa.
Nuoret hammaslääkärit ovat työelämässä vielä pitkään ja monet alamme muutokset vaikuttavat meihin nuoriin ammattilaisiin pitkällä tähtäimellä. Hammaslääkäriliiton on esimerkiksi jatkuvasti seurattava hammaslääkärimäärien kehitystä, ja pyrittävä vaikuttamaan siihen, ettei 90-luvun kaltaista hammaslääkärityöttömyyttä enää tule.
Hammaslääkäriliiton tulisi olla ammattikuntamme "kokoava voima", joka on tukena ja neuvonantajana nyt kun koko suun terveydenhuolto uudistuu tulevien vuosien aikana. Lisäksi liiton tulisi kiristyvän kilpailun ja muutoksen keskellä vaalia kollegiaalisuutta ja hyvää yhteishenkeä hammaslääkäreiden kesken yli sektorirajojen.
Riina Rytivaara numero 40
Pohjoisen liitto
Olen juuri erikoistumisen aloittanut hammaslääkäri,
valmistunut Oulun yliopistosta hammaslääkäriksi 2013. Sote-uudistuksessa liiton
pitäisi turvata potilaiden tasa-arvoinen asema ja hammaslääkärien autonomia.
Myös pienillä ja keskikokoisilla klinikoilla pitäisi olla mahdollisuus toimia
palveluntuottajana.
Valtuustossa haluan lisäksi vaikuttaa
erikoistumiskoulutuksen kehittämiseen, sen johdonmukaisuuden lisäämiseen ja
laadun varmistukseen ja läpinäkyvyyteen erikoistumispaikkaa haettaessa.
Erikoistumiskoulutuksen laadulle pitäisi olla valtakunnalliset,
erikoisalakohtaiset kriteerit.